Jos lapsen vanhemmat eivät asu samassa osoitteessa tai avioeron seurauksena vanhemmat muuttavat erilleen, tulee lapsen edun mukaisesti laatia sopimuksen lapsen huollosta, tapaamisista ja elatuksesta. Tämä sopimus voidaan laatia esimerkiksi meillä ANKO:ssa ja sen jälkeen pyydämme käräjäoikeutta vahvistamaan kyseisen sopimuksen avioeron yhteydessä. Vaihtoehtoisesti kyseinen sopimus voidaan tehdä lastenvalvojan luona, jolloin kunnan viranomaiset vahvistavat kyseisen sopimuksen. Lastenvalvojan luona sopimuksen laatimisen edellytyksenä on, että sopimus on lapsen edun mukainen ja molemmat vanhemmat suostuvat kyseiseen sopimukseen.

Riitatilanteissa asia tulee viedä käräjäoikeuteen ratkaistavaksi, missä tuomari pyrkii ensisijaisesti kuuntelemaan vanhempia ja pääsemään asiassa sopimukseen, mutta tarpeen tullen päättää asioista lapsen edun mukaisesti ja ratkaisee vanhempien välillä olevan riidan. Asia voidaan viedä käräjäoikeuteen joko tuomioistuinsovitteluun tai suoraan riitaisena hakemusasiana.

Käräjäoikeuskäsittelyyn kuuluukin monesti niin sanottu tuomioistuinsovittelu, jota kutsutaan folloksi. Follon tarkoituksena on päästä sopimukseen asiassa vanhempien kesken siten, että osapuolet neuvottelevat asiasta tuomarin ja mukana olevan asiantuntijan kanssa, jotka yrittävät auttaa sopimuksen laatimisessa.

Lapsen asiat jaetaan Suomessa kolmeen kategoriaan: 1. Huolto 2. Asuminen ja tapaaminen sekä 3. elatus.

1. Huolto

   Huollon tarkoituksena on sopia siitä, kuka on lapsen virallinen huoltaja. Lapsella on pääsääntöisesti kaksi huoltajaa, mutta toisinaan lapsen edun mukaista on jättää huolto ainoastaan toiselle vanhemmalle. Esimerkiksi, jos lapsen toinen huoltaja ei kykene terveydentilan vuoksi toimimaan huoltajana, toista huoltajaa ei tavoiteta tai huoltajat eivät kykene yhdessä toimimaan huoltajina, tällöin huollon määrääminen toiselle on perusteltua.

   Pelkästään vanhempien riitaiset välit eivät ole peruste yksinhuollolle, vaan yksinhuollolle tulee olla muitakin perusteita. Oikeuskäytännössä yksinhuoltoon esimerkiksi riittänyt huoltajien välinen väkivalta, jolloin voidaan epäillä, ettei kyse ole yhteishuollosta vaan toinen päättää yksin lapsen asioista käyttäen hyväksi toisen pelkoa väkivallasta.

   Yhteishuollon ja yksinhuollon lisäksi on olemassa useita välimalleja siitä, miten vanhempien päätösvaltaa eri osa-alueille voidaan jakaa. Jos sinulla on kysyttävää lapsen huoltoon liittyen, suosittelemme vahvasti, että keskustelet asiasta meidän ANKOlaisten kanssa, jotta osaamme antaa juuri sinun tilanteeseesi sopivat vastaukset ja neuvot.

2. Asuminen ja tapaamiset

   Lapsi asuu kirjoilla vain yhdessä osoitteessa ja sen lisäksi hänellä on oikeus tavata toista vanhempaansa, eli etävanhempaa. Tapaamisten pelisäännöt on tärkeää laatia kirjallisesti, jotta tapaamiset toteutuvat sovitun mukaisesti ja kumpikin vanhempi pystyy suunnittelemaan asiat siten, että he tietävät, milloin lapsi viettää aikaa heidän kanssaan ja milloin lapsi on toisen vanhempansa kanssa.

   Tapaamisjärjestelyt ovat aina yksilöllisiä ja ne tulee arvioida lapsen edun mukaisesti. Näin ollen tapaamissopimukseen vaikuttaa lapsen ikä, persoona, vanhempien asuinpaikka sekä etävanhemman kyky huolehtia lapsesta tapaamisten aikana. Tapaamisia suunnitellessa joudummekin arvioimaan useita seikkoja ja katsomaan, mikä on juuri sinun lapsellesi se paras järjestely.

   Viimekädessä tapaamisista päättää tuomioistuin.

3. Elatus

   Lapsella on oikeus elatukseen. Tällöin etävanhempi maksaa elatusapua lähivanhemmalle, joka maksaa lapsen elämiseen liittyviä kuluja kyseisillä maksuilla. Elatusavun suuruus pohjautuu oikeusministeriön ohjeeseen ja vanhempien tuloeroihin. Elatusapulaskelman mukaisen elatusavun ollessa alle kansaneläkelaitoksen elatustuen määrän, maksaa Kela puuttuvan osan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun etävanhemmalla ei ole ollenkaan elatuskykyä hänen matalan tulotasonsa vuoksi.