
Sopimusriitaan kannattaa reagoida nopeasti mutta harkiten
Yritysten väliset sopimusriidat voivat koskea esimerkiksi toimituksen viivästymistä, työn tai palvelun laatua, maksamattomia laskuja, sopimuksen päättämistä tai sitä, mitä osapuolet ovat alun perin sopineet.
Riitatilanteessa ensimmäinen reaktio voi olla voimakas. Yrityksen kannalta on kuitenkin tärkeää selvittää oma oikeudellinen asema ennen merkittävien vaatimusten esittämistä tai sopimuksen päättämistä.
Tampereella tai Pirkanmaalla toimivan yrityksen kannattaa ottaa yritysjuristi mukaan erityisesti silloin, kun riidalla voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia tai sopimussuhteen jatkuminen on vaarassa.
1. Selvitä ensin, mitä on todella sovittu
Sopimusriidan ratkaiseminen alkaa siitä, mitä osapuolten välillä on sovittu.
Kirjallisen sopimuksen lisäksi merkitystä voi olla esimerkiksi tarjouksilla, tilausvahvistuksilla, sähköposteilla, viesteillä, kokousmuistioilla ja muulla osapuolten välisellä aineistolla.
Yrityksen kannattaa kerätä asiaan liittyvät dokumentit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteen.
Samalla on syytä selvittää, onko sopimukseen liitetty yleisiä sopimusehtoja ja mitä sopimuksessa määrätään esimerkiksi virheistä, viivästyksistä, reklamaatioista, vastuunrajoituksista ja sopimuksen päättämisestä.
2. Dokumentoi sopimusrikkomus
Jos toinen yritys ei ole toiminut sovitulla tavalla, tapahtumat kannattaa dokumentoida huolellisesti.
Kyse voi olla esimerkiksi toimituksen viivästymisestä, virheellisestä tuotteesta, puutteellisesti suoritetusta työstä tai sovitun palvelun toteuttamatta jättämisestä.
Mitä tarkemmin tapahtumat, päivämäärät ja niihin liittyvä viestintä voidaan myöhemmin osoittaa, sitä helpompi yrityksen asemaa on arvioida.
Myös suullisista keskusteluista kannattaa tehdä kirjalliset muistiinpanot.
3. Reklamoi ajoissa
Jos yritys katsoo sopimuskumppanin rikkoneen sopimusta, asiasta kannattaa reklamoida ilman tarpeetonta viivytystä.
Reklamaatiossa on hyvä yksilöidä, mitä yritys pitää virheenä tai sopimusrikkomuksena ja mitä vastapuolelta vaaditaan.
Yrityksen ei kuitenkaan kannata esittää kiireessä sellaisia vaatimuksia, joiden juridisia perusteita tai taloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty.
Merkittävässä sopimusriidassa yritysjuristi voi auttaa reklamaation ja vaatimusten laatimisessa.
4. Selvitä, mitä yritys voi vaatia
Sopimusrikkomuksen seuraukset riippuvat sopimuksesta, sovellettavasta lainsäädännöstä ja tilanteen olosuhteista.
Yritys voi tilanteesta riippuen vaatia esimerkiksi virheen korjaamista, sopimuksen mukaista suoritusta, hinnanalennusta tai vahingonkorvausta.
Vakavissa sopimusrikkomuksissa arvioitavaksi voi tulla myös sopimuksen päättäminen.
Erityisesti sopimuksen purkamisen kaltaisiin toimenpiteisiin kannattaa suhtautua huolellisesti. Jos yritys päättää sopimuksen ilman riittävää perustetta, seurauksena voi olla uusi riita ja mahdollinen korvausvastuu.
5. Arvioi myös vastapuolen vaatimukset
Sopimusriidassa molemmilla osapuolilla on yleensä oma näkemyksensä tapahtumista.
Jos toinen yritys esittää vahingonkorvausvaatimuksen, se ei vielä tarkoita, että vaatimus olisi sellaisenaan perusteltu.
On arvioitava esimerkiksi, onko sopimusrikkomus tapahtunut, onko väitetty vahinko aiheutunut siitä ja miten vahingon määrä pystytään osoittamaan. Myös sopimuksessa olevilla vastuunrajoituksilla voi olla suuri merkitys.
Yritysjuristi voi arvioida sekä yrityksen omia vaatimuksia että vastapuolen esittämien vaatimusten perusteita.
Voiko yritysten välisen sopimusriidan ratkaista sovinnolla?
Monessa tapauksessa kyllä.
Oikeudenkäynti ei automaattisesti ole yritykselle paras ratkaisu, vaikka sen juridinen asema vaikuttaisi vahvalta. Riidan kustannukset, kesto, johdon käyttämä työaika ja liiketoimintasuhteen merkitys kannattaa ottaa huomioon.
Hyvä sovinto ei välttämättä tarkoita omista oikeuksista luopumista. Se voi olla liiketoiminnallisesti järkevä tapa rajata riskiä ja saada asia päätökseen.
Juristin avulla voidaan arvioida, millainen sovintoratkaisu on yritykselle hyväksyttävä ja missä vaiheessa vaatimuksesta ei enää kannata joustaa.
Milloin sopimusriita kannattaa viedä oikeuteen?
Jos neuvottelut eivät johda ratkaisuun, riita voidaan joutua ratkaisemaan tuomioistuimessa tai sopimuksesta riippuen esimerkiksi välimiesmenettelyssä.
Ennen oikeudenkäyntiä yrityksen kannattaa arvioida vaatimuksen juridinen peruste, käytettävissä oleva näyttö, vastapuolen mahdolliset vastavaatimukset sekä oikeudenkäynnin kustannusriski.
Tavoitteena on tehdä päätös liiketoiminnallisten tosiasioiden perusteella. Ei pelkästään sen perusteella, kumpi osapuoli kokee olevansa oikeassa.
Yritysjuristi sopimusriitaan Tampereella
ANKO Yrityslakipalvelut auttaa Tampereella ja Pirkanmaalla toimivia yrityksiä yritysten välisissä sopimusriidoissa, neuvotteluissa ja tarvittaessa oikeudenkäynneissä.
Yritysjuristi kannattaa ottaa mukaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Mitä paremmin yrityksen juridinen asema tunnetaan ennen ensimmäisiä merkittäviä toimenpiteitä, sitä paremmat mahdollisuudet yrityksellä on valita tilanteeseen sopiva toimintatapa.
Usein kysyttyä yritysten välisistä sopimusriidoista
Mitä yrityksen kannattaa tehdä ensimmäiseksi sopimusriidassa?
Kerää sopimus ja muu asiaan liittyvä dokumentaatio, selvitä tapahtumien kulku ja arvioi yrityksen juridinen asema ennen merkittävien vaatimusten tai toimenpiteiden tekemistä.
Voiko sähköposti olla todiste siitä, mitä yritysten välillä on sovittu?
Sähköposteilla ja muulla osapuolten välisellä viestinnällä voi olla merkitystä arvioitaessa sopimuksen sisältöä ja tapahtumien kulkua.
Milloin sopimus voidaan purkaa?
Sopimuksen purkamisen edellytykset riippuvat sopimuksesta, sovellettavasta lainsäädännöstä ja sopimusrikkomuksen merkityksestä. Purkamisen edellytykset kannattaa selvittää ennen toimenpiteitä.
Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut yritysten välisessä riidassa?
Oikeudenkäyntiin liittyy kuluriski. Riita-asioissa hävinnyt osapuoli voidaan lähtökohtaisesti velvoittaa korvaamaan vastapuolen tarpeellisia ja kohtuullisia oikeudenkäyntikuluja.
Kannattaako yrityksen yrittää sovintoa?
Usein ainakin sovinnon mahdollisuus kannattaa selvittää. Ratkaisua arvioitaessa on huomioitava juridisen aseman lisäksi kustannukset, aika, liiketoimintasuhde ja oikeudenkäyntiin liittyvä epävarmuus.
