Netissä ja somessa tapahtuva häirintä voi olla “vain ikävää käytöstä”, mutta se voi myös täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Suomessa ei ole yhtä erillistä “somehäirinnän rikosta”, vaan teot arvioidaan rikoslain eri pykälien kautta.
Siksi olennaista on tunnistaa, milloin häirintä ylittää rikoskynnyksen ja miten keräät todisteet oikein.

Milloin somehäirintä voi olla rikos?

Tyypillisiä rikosnimikkeitä netti- ja somehäirintätilanteissa ovat:

• Laiton uhkaus: jos joku uhkaa väkivallalla tai muulla vakavalla teolla sellaisella tavalla, että on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.
• Vainoaminen: jos yhteydenotto, seuraaminen tai tarkkailu on toistuvaa ja ei-toivottua niin, että se on omiaan aiheuttamaan pelkoa tai ahdistusta. Vainoaminen on Suomessa rikos, ja se voi toteutua myös verkossa.
• Kunnianloukkaus: jos sinusta levitetään valheellista tietoa tai halventavia väitteitä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä sinulle taikka sinuun kohdistuvaa halveksuntaa.
• Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen: jos netissä jaetaan esimerkiksi terveystietojasi, osoitteesi, intiimejä kuvia tai muuta yksityiselämän tietoa ilman lupaa.
• Seksuaalinen häirintä tai seksuaalirikokset: esimerkiksi toistuvat seksuaaliset viestit, kuvien lähettely tai painostus.
  

Internetissä tapahtuvan häirinnän rikosoikeudellinen arviointi on aina tapauskohtaista ja harkinnassa on otettava huomioon se, mistä rikosnimikkeestä asiassa voisi olla kysymys. On kuitenkin tärkeää huomata, että joissain tapauksissa jo yksittäinen viesti saattaa johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

Miten toimia heti – käytännön eteneminen

1. Tallenna todisteet heti.
   Ota kuvakaappaukset, tallenna linkit ja koko keskusteluketju. Näytä näkyvissä olevan käyttäjätunnuksen lisäksi päivämäärä ja kellonaika. Älä muokkaa materiaalia.
   
2. Älä jää yksin – hae tukea.
   Rikosuhripäivystys auttaa arvioimaan tilannetta ja tukee rikosilmoituksen teossa.
   
3. Tee rikosilmoitus, jos rikoskynnys vaikuttaa ylittyvän.
   Ilmoituksen voi tehdä poliisin sähköisessä palvelussa tai poliisiasemalla. Mitä selkeämmin kuvaat tapahtumien aikajanan ja liität todisteet, sitä nopeammin asia etenee.
   
4. Harkitse lähestymiskieltoa, jos häirintä on jatkuvaa tai uhkaavaa.
   Vainoamistilanteissa tämä on usein tehokas turvatoimi.
   
5. Somen sisäiset keinot eivät sulje pois rikosprosessia.
   Ilmiannot ja estot ovat hyödyllisiä ensitoimia, mutta rikos voi silti olla tapahtunut.
   

Miksi nopea reagointi kannattaa?

Somehäirintä eskaloituu herkästi. Aikainen dokumentointi ja selkeä “stoppi” – joko alustalla tai viranomaisprosessissa – pienentävät riskiä, että tilanne paisuu ryhmäpainostukseksi tai pitkäkestoiseksi vainoamiseksi.

Jos epäilet, että kyse on rikoksesta, on parempi tehdä ilmoitus kuin jäädä odottamaan.