Vanhempien erotessa on ratkaistava, miten lapsen arki järjestetään. Kysymykset voivat koskea lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta.

Monet vanhemmat pystyvät sopimaan asioista keskenään. Jos näkemykset kuitenkin eroavat merkittävästi, perheoikeuden lakimies auttaa arvioimaan vaihtoehtoja ja löytämään ratkaisua.

Kaikkien lapsen huoltoa ja tapaamista koskevien ratkaisujen keskeinen lähtökohta on lapsen etu.

Mitä lapsen huoltajuus tarkoittaa?

Huoltajuus määrittää sitä, kuka tekee lapsen kannalta merkittäviä päätöksiä.

Yhteishuoltajuudessa vanhemmat päättävät yhdessä esimerkiksi lapsen koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvistä keskeisistä asioista.

Yksinhuoltajuudessa päätösvalta kuuluu lähtökohtaisesti yhdelle vanhemmalle.

Huoltajuus ja lapsen asuminen eivät ole sama asia. Lapsi voi esimerkiksi asua pääasiassa toisen vanhemman luona, vaikka vanhemmat olisivat yhteishuoltajia.

Asiantuntija vastaa: Miten huoltajuus ratkaistaan, jos vanhemmat eivät pääse sopuun?

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta, asia voidaan viime kädessä ratkaista käräjäoikeudessa. Ratkaisun keskeisenä lähtökohtana on lapsen etu. Ennen oikeudenkäyntiä kannattaa kuitenkin selvittää mahdollisuudet sovinnolliseen ratkaisuun.

– Elina Telanto, juristi ja luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lapsen asuminen eron jälkeen

Lapsi voi asua pääasiassa yhden vanhemman luona tai vuorotellen molempien vanhempien luona.

Sopivaa järjestelyä arvioitaessa huomioidaan lapsen elämäntilanne kokonaisuutena. Käytännössä merkitystä voivat saada esimerkiksi lapsen ikä, koulu tai päiväkoti, vanhempien asuinpaikat sekä järjestelyn toimivuus lapsen arjessa.

Tapaamisoikeus turvaa lapsen ihmissuhteita

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen mahdollisuus säilyttää suhde siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu.

Tapaamisista voidaan sopia yksityiskohtaisesti. Tavallisten viikonloppujen lisäksi voidaan sopia esimerkiksi lomista ja juhlapyhistä.

Selkeä sopimus vähentää myöhempää tulkinnanvaraa.

Lapsen elatus

Molemmilla vanhemmilla on velvollisuus osallistua lapsen elatukseen kykynsä mukaan.

Elatusavun arvioinnissa huomioidaan lapsen tarpeiden lisäksi vanhempien taloudellisia olosuhteita. Jos olosuhteet myöhemmin olennaisesti muuttuvat, myös elatuskysymystä voidaan joutua arvioimaan uudelleen.

Jos sopua ei synny

Vanhempien kannattaa ensisijaisesti pyrkiä löytämään lapsen kannalta toimiva ratkaisu.

Jos sopiminen ei onnistu, juristi voi auttaa neuvotteluissa ja arvioida oikeudellisia vaihtoehtoja. Viime kädessä asia voidaan ratkaista käräjäoikeudessa.

Asiantuntijan kommentti: Mikä on tärkeintä huoltajuusriidassa?

”Lapsiasioissa juridisen arvioinnin keskiössä on lapsen etu. Kyse ei ole siitä, kumpi vanhemmista voittaa riidan. Hyvän ratkaisun pitäisi toimia lapsen arjessa ja tukea hänen hyvinvointiaan myös pidemmällä aikavälillä. Jos vanhempien välille voidaan löytää toimiva sovinto, sitä kannattaa yleensä tavoitella ennen pitkää oikeusprosessia.”

– Elina Telanto, juristi ja luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, OTM

Usein kysyttyä perheoikeudesta

Tarkoittaako yhteishuoltajuus vuoroasumista?

Ei. Huoltajuus ja lapsen asuminen ovat eri juridisia kysymyksiä.

Voiko lapsi asua vuorotellen molemmilla vanhemmilla?

Kyllä, jos järjestely on lapsen edun mukainen ja toimii käytännössä.

Voiko tapaamisoikeudesta tehdä kirjallisen sopimuksen?

Kyllä. Selkeästi määritelty sopimus voi vähentää myöhempiä erimielisyyksiä.

Mitä tehdään, jos tapaamisia ei noudateta?

Tilanne kannattaa dokumentoida ja selvittää ensin sovinnollisen ratkaisun mahdollisuudet. Tarvittaessa juristi voi arvioida oikeudelliset jatkotoimet.

Milloin huoltajuusriita menee oikeuteen?

Jos vanhemmat eivät pysty ratkaisemaan huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevaa erimielisyyttä muuten, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen.

Tarvitsetko apua lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa?
Ota yhteyttä ANKOn perheoikeuteen perehtyneeseen juristiin.