Voiko aikaisempaa huoltajuusratkaisua muuttaa?

Lapsen ja perheen elämäntilanne voi muuttua vuosien aikana merkittävästi. Aikaisemmin hyvin toiminut yhteishuoltajuus ei välttämättä toimi enää myöhemmin.

Huoltajuusjärjestelyä voidaan muuttaa, jos siihen on aihetta muuttuneiden olosuhteiden tai lapsen edun vuoksi.

Muutosta voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun vanhempien yhteinen päätöksenteko on käytännössä estynyt tai lapsen elämäntilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Milloin yhteishuoltajuus voidaan muuttaa yksinhuoltajuudeksi?

Yhteishuoltajuuden muuttaminen yksinhuoltajuudeksi voi tulla arvioitavaksi, jos yhteishuolto ei enää käytännössä toteuta lapsen etua.

Tilanteeseen voivat vaikuttaa esimerkiksi pitkäaikaiset ja vakavat yhteistyöongelmat, päätöksenteon jatkuva estyminen tai lapsen turvallisuuteen liittyvät kysymykset.

Huoltajuuden muuttaminen ei kuitenkaan ole keino ratkaista vanhempien keskinäisiä henkilökohtaisia ristiriitoja. Olennaista on osoittaa, miten nykyinen järjestely vaikuttaa lapseen ja hänen asioidensa hoitamiseen.

Miten huoltajuuden muutosta haetaan?

Jos vanhemmat ovat muutoksesta samaa mieltä, uusi järjestely voidaan tietyin edellytyksin vahvistaa sopimuksella. Jos sopua ei synny, muutosta voidaan hakea käräjäoikeudelta.

Huoltajuusriidassa kannattaa kiinnittää huomio konkreettisiin lapsen elämään vaikuttaviin seikkoihin. Esimerkiksi viestit ja muu dokumentaatio voivat joissakin tilanteissa olla merkityksellisiä arvioitaessa sitä, miten yhteinen päätöksenteko on käytännössä onnistunut.

Huoltajuus ja lapsen asuminen eivät ole sama asia

Huoltajuusriidan yhteydessä on tärkeää erottaa toisistaan huoltajuus, asuminen ja tapaamisoikeus.

Lapsi voi esimerkiksi olla yhteishuollossa, vaikka hän asuu pääasiallisesti toisen vanhemman luona. Lapsen asuminen voidaan järjestää myös vuoroasumisena.

Asumisratkaisussa arvioidaan lapsen arjen toimivuutta ja kokonaisetua. Merkitystä voivat saada esimerkiksi lapsen ikä ja tarpeet, koulu tai päiväkoti, harrastukset, vanhempien kotien välinen etäisyys ja lapsen läheiset ihmissuhteet.

Vaikuttaako yksinhuoltajuus tapaamisoikeuteen?

Yksinhuoltajuus ei lähtökohtaisesti tarkoita sitä, ettei lapsi voisi tavata toista vanhempaansa.

Huoltajuus ja tapaamisoikeus ovat eri oikeudellisia kysymyksiä. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.

Tapaamisjärjestelyt arvioidaan kuitenkin aina lapsen edun perusteella.

Lapsen etu ratkaisee myös huoltajuuden muutoksessa

Huoltajuuden muuttamista koskevassa asiassa keskeinen kysymys ei ole se, kumpi vanhemmista on vanhempien keskinäisessä konfliktissa oikeassa.

Ratkaisevaa on, miten nykyinen huoltajuusjärjestely toimii lapsen näkökulmasta ja olisiko muutoksella mahdollista turvata lapsen arki paremmin.

Jos yhteishuoltajuus ei enää toimi tai lapsen asumisesta, tapaamisista tai tärkeistä päätöksistä syntyy jatkuvia riitoja, tilanteen oikeudellinen arviointi kannattaa tehdä ennen kuin konflikti vaikeutuu entisestään.