Vuokrasuhteen päättyessä yksi tavallisimmista riidanaiheista liittyy asunnon kuntoon. Vuokranantaja saattaa vaatia korvauksia siivouksesta, pintojen uusimisesta tai rikkoutuneista rakenteista, kun taas vuokralainen voi pitää vaatimuksia kohtuuttomina. Tilanteissa korostuu kysymys siitä, mikä kuuluu normaaliin asumiseen ja missä vaiheessa vuokralaiselle syntyy vahingonkorvausvastuu.

Vuokralaisella on velvollisuus palauttaa asunto asianmukaisessa kunnossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asunnon tulisi olla täysin uudenveroinen vuokrasuhteen päättyessä.

Mikä on normaalia kulumista?

Asuntoon syntyy lähes aina käytön jälkiä, kun siinä asutaan pidempään. Normaaliin kulumiseen voivat kuulua esimerkiksi:

• pienet jäljet lattioissa
• seinäpintojen tavanomainen kuluminen
• kodinkoneiden normaali ikääntyminen
• vähäinen värimuutos pinnoissa
• huonekalujen aiheuttamat kevyet painaumat

Tällaisista muutoksista vuokralainen ei yleensä ole korvausvelvollinen. Vuokranantaja ei voi siirtää tavanomaisen kulumisen kustannuksia vuokralaisen maksettavaksi.

Milloin korvausvastuu syntyy?

Korvausvastuu voi syntyä silloin, kun asuntoa on hoidettu huolimattomasti tai vahinkoa on aiheutettu tahallisesti. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi tilanteista, joissa:

• asunto on jätetty erittäin likaiseksi
• rakenteita tai pintoja on rikottu
• seinissä on suuria reikiä tai maalivaurioita
• asuntoon on syntynyt hajuhaittoja
• lemmikit ovat vaurioittaneet asuntoa
• vettä on päässyt rakenteisiin huolimattomuuden vuoksi

Vuokranantajan tulee kuitenkin pystyä osoittamaan, että kyse ei ole normaalista kulumisesta vaan vuokralaisen vastuulle kuuluvasta vahingosta.

Voiko vuokranantaja vaatia koko remontin kustannuksia?

Usein keskustelua syntyy siitä, voiko vuokranantaja laskuttaa esimerkiksi koko lattian tai seinäpintojen uusimisen. Korvausvastuuta arvioitaessa huomioidaan yleensä myös materiaalien ikä ja käyttöikä.

Jos esimerkiksi vanha lattia on ollut jo valmiiksi kulunut, vuokralainen ei välttämättä joudu maksamaan koko uusimisen hintaa, vaikka olisi aiheuttanut siihen lisävahinkoa. Korvaus arvioidaan tällöin usein käyttöiän perusteella.

Vuokranantaja ei myöskään voi hyötyä tilanteesta siten, että vuokralainen maksaisi kokonaan uuden materiaalin vanhan tilalle ilman käyttöikävähennyksiä.

Muuttotarkastus on tärkeä molemmille osapuolille

Muuttotarkastus on yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä riitoja. Tarkastuksessa dokumentoidaan asunnon kunto ennen vuokrasuhdetta ja sen päättyessä. Erityisen hyödyllisiä ovat:

• yksityiskohtaiset valokuvat
• videotallenteet
• kirjallinen tarkastuslomake
• molempien osapuolten allekirjoitukset

Mitä tarkemmin asunnon alkuperäinen kunto on dokumentoitu, sitä helpompaa mahdolliset korvausvaatimukset ovat myöhemmin arvioida.

Riitatilanteissa kannattaa selvittää oikeudellinen asema

Jos osapuolten näkemykset vahingon määrästä tai vastuusta eroavat merkittävästi, tilanteessa voi olla tarpeen arvioida asiaa oikeudellisesti. Monissa tapauksissa ratkaisevaa on näyttö siitä, millaisessa kunnossa asunto oli ennen vuokrasuhdetta ja mitä vahinkoja vuokralaisen voidaan katsoa aiheuttaneen.

Huolellinen toiminta, dokumentointi ja selkeä viestintä vähentävät usein merkittävästi vuokrasuhteisiin liittyviä riitoja.

Lue lisää: Vuokralaisen vahingonkorvausvelvollisuus – milloin asunnon vaurioista joutuu vastuuseen?