Suomalaisessa muutoksenhakuprosessissa on totuttu siihen, että hovioikeudessa kuullaan usein uudelleen samat henkilöt, jotka ovat kertoneet asiasta jo käräjäoikeudessa. Tämä käytäntö on väistymässä. Todistelutallenneuudistuksen myötä käräjäoikeuden pääkäsittelyssä vastaanotettava henkilötodistelu tallennetaan kuvana ja äänenä, ja hovioikeus arvioi näytön lähtökohtaisesti tältä tallenteelta. Henkilöä ei enää lähtökohtaisesti kutsuta hovioikeuteen kertomaan samoista asioista uudelleen, vaan hovioikeus katsoo ja kuuntelee sen, mitä käräjäoikeudessa on jo sanottu.

Mikä käytännössä muuttuu

Oikeudenkäyntien suullisen todistelun kuva- ja äänitallentamista koskeva todistelutallenneuudistus tuli voimaan 1. lokakuuta 2026. Videointi koskee niitä käräjäoikeuden pääkäsittelyitä, jotka alkavat 30. syyskuuta 2026 jälkeen.

Kyse ei ole vain siitä, että oikeussaliin asennetaan kameroita. Uudistus on luonteeltaan prosessuaalinen ja se muuttaa sitä, miten juttu on rakennettava ja esitettävä alusta lähtien. Kun käräjäoikeuden pääkäsittely on lähtökohtaisesti ainoa tilaisuus esittää kuultavalle kaikki asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliset kysymykset, valmistelun taso ratkaisee entistä suoremmin sen, millä aineistolla juttu lopulta ratkaistaan myös muutoksenhakuasteessa.

Tämä näkyy jo haastehakemuksen ja vastauksen laadinnassa. Riitakysymykset, todistusteemat ja todistelun esittämisjärjestys on syytä jäsentää selvästi jo kirjallisessa valmisteluvaiheessa, ja parhaassa tapauksessa haastehakemus ja vastaus asettuvat samaan jäsennykseen. Tällä on merkitystä myös tuomion ja sitä myöten valituksen rakenteeseen. Selkeästi jäsennelty valmistelu johtaa todennäköisesti selkeämmin jäsenneltyyn tuomioon, ja se puolestaan helpottaa valituksen laatimista riitaisten teemojen mukaisesti.

Kuulemiset tallennetaan ja jäsennellään teemoittain

Uudistuksen voimaantulon jälkeen käräjäoikeuden istuntosaleihin asennetaan kiinteät tallennuslaitteet, jotka kohdistetaan todistajan paikalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös asianomistaja, joka nykyisin saattaa istua kuulemisen ajan avustajansa vierellä, siirtyy jatkossa pääsääntöisesti todistajan paikalle. Siirrettäviä kameroita on myös käytössä, joten kuvaaminen muualta salista on tarvittaessa mahdollista, joskaan siirrettävä kalusto ei välttämättä ole käytössä kaikissa saleissa.

Kuvatallenne on pääsääntöisesti tehtävä joka kerta, kun henkilöä kuullaan. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa vain erityisestä syystä, ja puhelimitse tapahtuvat kuulemiset jäävät kuvaustallennusvelvollisuuden ulkopuolelle kokonaan. Kuulemisen aikana käräjäoikeuden on lisäksi merkittävä tallennukseen niin sanotut indeksitiedot, jotka osoittavat, missä kohdin tallennetta käsitellään mitäkin teemaa. Tämä on käytännössä edellytys sille, että hovioikeus pystyy myöhemmin paikantamaan ja katsomaan juuri ne kohdat tallenteesta, joilla on merkitystä muutoksenhaun kannalta. Tavoitteena on, että koko tallennetta ei tarvitse käydä läpi uudelleen hovioikeudessa.

Indeksointi kuitenkin edellyttää, että kuuleminen etenee jäsennellysti teema kerrallaan, eikä esimerkiksi niin, että kysymyksiä esitetään ilman selkeää teemajakoa niin kuin nykyisin usein tehdään. Sääntely jättää tässä vaiheessa avoimeksi sen, edellytetäänkö kussakin teemassa aina pääkuulustelun ja vastakuulustelun suorittamista peräkkäin ennen seuraavaan teemaan siirtymistä, vai voiko todistajan nimennyt osapuoli edelleen käydä läpi oman kuulustelunsa kokonaisuudessaan ennen vastapuolen vastakuulustelua. Tästä kannattaa keskustella tuomioistuimen kanssa hyvissä ajoin, sillä käytäntö voi vaihdella tuomioistuimittain ja tuomareittain etenkin uudistuksen alkuvaiheessa.

Miksi hovioikeus ei enää yleensä kuule todistajaa uudelleen

Uudistuksen kantava ajatus on, että hovioikeuden käytettävissä oleva näyttö on tuoreempaa ja siten luotettavampaa, kun se saadaan samasta kertomuksesta kuin käräjäoikeudessa eikä vasta vuosien päästä hälvenneiden muistikuvien varaan rakentuvasta uudesta kertomuksesta. Tämän odotetaan parantavan näytön arvioinnin oikeellisuutta, nopeuttavan muutoksenhakua ja vähentävän kuultaville aiheutuvaa rasitusta. Kuultavan ei enää lähtökohtaisesti tarvitse matkustaa ja jännittää uutta kuulemistilaisuutta, jos asia etenee hovioikeuteen.

Pääkäsittelyssä hovioikeus katsoo käräjäoikeudessa tehdyn tallenteen asianosaisten ja hovioikeuden kokoonpanon läsnä ollessa. Erityisen laajoissa asioissa on lisäksi käytössä niin sanottu viittausmenettely, jossa hovioikeus voi asianosaisen perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan katsoa tallenteen ilman asianosaisten yhteistä läsnäoloa, kun tallenteen relevantit kohdat on yksilöity riittävän tarkasti viittauksin. Tällä tavoitellaan huomattavaa ajansäästöä laajoissa, monipolvisissa jutuissa.

Käytännön seuraus on, että hovioikeuden painoarvo näytön arvioijana ei katoa, mutta sen rooli muuttuu. Hovioikeus arvioi lähtökohtaisesti saman aineiston kuin käräjäoikeus, ei uutta. Tämä nostaa käräjäoikeuskäsittelyn merkitystä koko prosessissa. Jos kuulustelu on käräjäoikeudessa jäänyt puutteelliseksi, sitä ei lähtökohtaisesti pääse korjaamaan hovioikeudessa.

Milloin uudelleenkuuleminen on yhä mahdollista

Järjestelmä ei sulje pois henkilön kuulemista hovioikeudessa, mutta kynnys on asetettu korkealle ja pyyntö on perusteltava yksilöidysti valituksessa. Lisäkuulusteluun voi olla aihetta esimerkiksi, kun hovioikeudessa sallitaan vetoaminen uuteen seikkaan tai todisteeseen tai olosuhteet ovat muuttuneet käräjäoikeuden käsittelyn jälkeen. Sen sijaan avustajan vaihtuminen, halu kysyä samat kysymykset uudestaan, riitautus käräjäoikeuden uskottavuusarvioinnista tai uusi puolustus- taikka kuulemisstrategia eivät yksinään riitä perusteeksi.

Kokonaan uudelleen kuuleminen on lisäkuulusteluakin poikkeuksellisempaa ja edellyttää erityistä syytä. Lisäkuulustelu on uudelleenkuulemiseen nähden ensisijainen ja kevyempi vaihtoehto. Uudelleen kuulustelu voi olla tarpeen esimerkiksi, jos tallenne on teknisesti epäonnistunut. Jos henkilöä kuulustellaan hovioikeudessa kokonaan uudelleen, käräjäoikeuden tallennetta voidaan käyttää vertailuaineistona kertomusten yhtenevyyden arvioinnissa.

Valituksen laatiminen vaatii aiempaa tarkempaa yksilöintiä

Muutoksenhaun kohdentaminen on yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista. Tarkoitus on, että hovioikeuteen viedään jatkossa vain riidan kannalta olennaiset osat, ei koko juttua uudestaan. Tämä näkyy suoraan siinä, mitä valituksessa on esitettävä. Valituksessa on jatkossa yksilöitävä, ketä on tarpeen kuulla henkilökohtaisesti ja miltä osin käräjäoikeudessa annettu kertomus tulisi ottaa vastaan tallenteelta, sekä esitettävä perusteltu pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta. Riita-asiassa yksilöinnin on kohdistuttava nimenomaan riitaiseen seikkaan, jota tallenteen kyseinen kohta koskee. Rikosasiassa riittää pääsääntöisesti syytekohdan yksilöiminen. Käytännössä muutosten taustalla olevien tavoitteiden toteutumiskesi suotavaa olisi tallenteelta katsottavien kohtien yksilöiminen mahdollisimman täsmällisesti.

Tallenteiden saatavuus

Kuvatallennetta ei luovuteta kopiona, vaan sitä pääsee katsomaan ainoastaan tuomioistuimessa paikan päällä tietopyynnön perusteella eikä tallennetta katsoessa saa olla mukana tallentamisen mahdollistavia välineitä. Äänitallenteen osalta tilanne säilyy pitkälti nykyisenkaltaisena eli äänen osalta voidaan antaa tieto ja kopio.

Mitä tämä tarkoittaa toimeksiannon hoitamisessa

Käytännön työssä tämä tarkoittaa, että on syytä käydä tarkasti etukäteen läpi, mitä teemoja kullakin kuultavalla halutaan näyttää toteen, missä järjestyksessä kysymykset esitetään ja miten todistusteemat kannattaa jäsentää. Käräjäoikeudessa syntynyttä puutetta on jatkossa vaikeampaa korjata jälkikäteen. Sama koskee valituksen laatimista. Valitukseen on kirjattava täsmällisesti, keitä halutaan kuulla tallenteelta ja miltä osin, sekä yksilöidyt perusteet, jos jotakuta halutaan kuulla lisää tai uudelleen.

Koska menettely on uusi myös tuomareille, on todennäköistä, että käytännöt vaihtelevat juttua istuvan tuomarin mukaan ainakin uudistuksen alkuvaiheessa. Asiasta kannattaa keskustella mahdollisuuksien mukaan etukäteen, jotta valmistautuminen osataan kohdentaa oikein. Päämiehelle on myös hyvä kertoa etukäteen tallentamisesta ja sen luonteesta.

Niko Vuorinen
Juristi, varatuomari ja luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Anko Lakiasiaintoimisto Oy