Puolisoiden välinen ero ei välttämättä ole helppoa eroavien osapuolten näkökulmasta, mutta lapselle se on melko usein vielä raskaampi ja vaikeampi tilanne hahmottaa. Vanhempien välisiä epäluuloja ja pelkoja voitaisiin vähentää ottamalla juristi apuun lapsen asioista sopimiseen. Erityistä apua juristista on erittäin tulehtuneissa väleissä, jolloin lapsen vanhempien ei käytännössä tarvitse olla yhteydessä toisiinsa, vaan kummankin osapuolen juristi hoitaa keskinäiset yhteydenotot ja pyrkii pääsemään sekä vanhemman että erityisesti lapsen näkökulmasta edunmukaiseen ratkaisuun. Tutustuessaan toimeksiantoon juristi saattaa tuoda esiin sellaisia mahdollisia ongelmakohtia, joita vanhemmat eivät ole tulleet ajatelleeksikaan. Muun muassa näiden seikkojen vuoksi juristin apu vanhempien erotilanteissa voi sujuvoittaa asioiden hoitoja ja niiden sopimista huomattavasti.  

Kokosimme alla olevan yleisohjeistuksen eroaville vanhemmille. ANKOn juristit antavat neuvontaa lapsiasioissa sekä eroa pohtiville vanhemmille että jo eroprosessia käyville vanhemmille. Sekä neuvonta-asiassa että toimeksiantotapauksissa ota yhteyttä meihin soittamalla numeroon 010 338 9241, varaamalla ajan sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta suoraan Ankon Internet-sivuilta anko.fi tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen anko@anko.fi .

Ohjeistus eroaville vanhemmille: Lapsen huolto, asuminen, tapaamisoikeus ja elatus

Vanhempien erotessa tulee järjestää lapsen asemaan liittyvät keskeiset oikeudelliset kysymykset. Näitä ovat huoltajuus, asumisjärjestelyt, tapaamisoikeus ja elatus. Lapsen etu on kaikissa tilanteissa ensisijainen huomioon otettava tekijä. 

1. Lapsen huolto

Lapsen huolto voi olla joko yhteinen tai yksinhuolto. Yhteishuolto tarkoittaa, että vanhemmat tekevät lasta koskevat päätökset yhdessä (esim. koulutus, terveydenhoito). Yksinhuollossa yksinhuoltaja päättää itsenäisesti lapsen asioista ja lapsella on vain yksi huoltaja. Toiselle vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja voidaan sopia tiedonsaantioikeus, jolloin hän saa pyytäessä tietoa lapsesta viranomaiselta. Tiedonsaantioikeuden tarkoitus on, että vanhemmalla on mahdollisuus seurata itsenäisesti lapsen elämää eli hän saa tietoja lapsen asioista, mutta ilman, että hän voi vaikuttaa päätöksentekoon lapsen asioissa.

2. Asuminen

Kun sovitaan lapsen asumisesta voidaan asuminen sopia toiselle vanhemalle tai voidaan sopia vuoroasumisesta (esimerkiksi viikko-viikko-järjestely, jolloin lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempien luona). Lapsella voi kuitenkin aina olla vain yksi virallinen osoite yhdessä paikassa. Eli, vaikka vanhemmat sopisivat lapsen vuoroasumisesta, tulee lisäksi sopia, kumman vanhemman luona on lapsen virallinen osoite.Virallinen osoite vaikuttaa muun muassa elatustukeen ja mahdollisiin muihin etuuksiin. Virallisen osoitteen valinta voi osoittautua haastavaksi, sillä virallisella osoitteella on juridisia sekä käytännön vaikutuksia eivätkä vanhemmat aina pääse yhteisymmärrykseen lapsen osoitteesta. Juristimme on vanhempien apuna kertomassa näistä oikeusvaikutuksista ja auttavat vanhempia löytämään lapsen edun mukaisimman ratkaisun. 

3. Tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Tapaamissopimus määrittelee, milloin ja miten tapaamiset tapahtuvat. Tapaamiseen liittyy täytäntöönpanolaki (Laki lapsen huollon tapaamissopimuksen täytäntöönpanosta), joten vanhempien on tärkeä ymmärtää tapaamissopimuksen juridiset seuraamukset. Täytäntöönpanokelposen tapaamissopimuksen voi tehdä ainoastaan käräjäoikeus tai lastenvalvoja. 

4. Elatus

Elatusvastuu säilyy molemmilla vanhemmilla vanhempien erotessa. Jos lapsi asuu pääsääntöisesti toisen vanhemman luona, toinen vanhempi on velvollinen maksamaan elatusapua. Elatusavun määrä perustuu vanhempien tuloihin ja lapsen tarpeisiin. Elatussopimus voidaan tehdä lastenvalvojan luona tai vaatia päätöstä tuomioistuimelta.

5. Sopimusten vahvistaminen

Kaikki lapsen asioita koskevat sopimukset voidaan vahvistaa lastenvalvojan toimesta tai tuomioistuimessa. Mikäli tuomioistuin tai lastenvalvoja ei ole vahvistanut vanhempien keskenäistä sopimusta ei sopimus ole täytäntöönpanokelpoinen. Esimerkiksi vain lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen tekemällä päätöksellä voidaan hakea Kelasta elatustukea, näin ollen sopimusten on tärkeä olla täytäntöönpanokelpoisia.  

Ystävällisin terveisin
Elina Telanto
juristi ja luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Anko Lakiasiaintoimisto Oy – Oikeudenmukaisuuden puolesta